Viilteleminen ei ole sairaus, se on oire sairaudesta.
Vituttaa ihmiset jotka ajattelee,
että heti kun mä en enää satuta itteäni,
oon onnellinen ja elämä hymyilee.
Mitä saatanan väliä on joillain
särkevillä naarmuilla iholla,
kun sisällä sattuu niin
paljon enemmän?
Mulla on ollut masennus kohta
kolme vuotta.
Viiltely alkoi tän vuoden puolella.
Laskekaa siitä.
Miksi ihmiset - vieläkin, kaikesta huolimatta - ajattelee,
että fyysinen kipu olis henkistä pahempaa?
Mä yritän pysyä teristä ja veitsistä ja höylistä ja hakaneuloista ja saksista erossa tänä iltana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Elkää vihatko.