Auttakaa nyt joku mua, tulkaa hakemaan mut pois täältä.
Mua pelottaa. Ja itkettää.
Tää ei oo ollut pitkään aikaan mun koti.
Tää on vaan talo täynnä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä mua.
lauantai 27. lokakuuta 2012
perjantai 26. lokakuuta 2012
Psyykkinen terveys romahtaa
Mulla on nyt liikaa vikoja mun mielenterveydessä. Mä en tajua.
Mulla on vaikee masennus, kuuloharhoja, kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita, alkava BED, anorektisia ajatuksia...
Mikä mun elimistöä vaivaa?
Miksi mun elämä on tällaista?
Mua oksettaa yksi ajatus. Tarkistin mun painoindeksin.
Se oli 20.1
Siitä on ihan sairaasti matkaa alipainoon. Mä en halua olla näin normaalipainoinen, ei ei ei...
Mä en tajuu tätä, miten mä löydän sen toivon enää?
Hengittäminen käy hetki hetkeltä vaikeemmaksi, mun jokaista liikettäni seurataan.
Multa odotetaan täydellistä, itseni ja kaikkien muiden suunnalta.
En mä jaksa.
Miten mä jaksan huomiseen?
sunnuntai 14. lokakuuta 2012
lauantai 13. lokakuuta 2012
When your tears are spent
Miksi mulla on niin vähän voimaa kestää ihmissuhdeongelmat?
Heti kun tulee vähänkin erimielisyyttä jonkun kanssa, mä itken yöt putkeen enkä nuku enää.
Mä en mieti muuta kuin sitä riitaa ja itseni poistamista. Olemassaoloni poistamista.
Ehkä mä vaan pelkään. Jos mun välit katkeaisivat mun parhaaseen ystävään, mun enkeliin, mä en eläisi enää.
Koska ilman sitä mä en elä.
Onko parempi sitten pitää etäisyyttä ettei riitoja vaan tulis?
Mä haluisin vaan pyytää anteeksi kaikilta.
Oon epäonnistunut.
"Right now, I don't see a reason for trying"
Mä en tiedä, missä vaiheessa tästä tuli näin hankalaa.
Elossa pysyminen.
Kuinka hankalaa on haluta hengittää?
Se on niin vaikeata, että mä tarvitsen siihen apua.
Mä en edes tiedä, mitä mä tarvitsen.
Mutta saatana.
Miten mun pitäisi jaksaa vielä monta vuotta kun tää viikkokin tuntuu liian pitkältä ajalta?
Se on kamalaa silloin kun se tulee. Halu kuolla. Impulsiivisuus ei oo siinä tilanteessa kovinkaan hyvä juttu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)