Pimeää.
Seronilin takia en tunne mitään.
Mä en pysty itkemään vaikka on paha olo.
Ei tästä sairaudesta oo näköjään parannusta. Tälle tielle mä jään.
Pahinta on, että yhtenä päivänä muistin, miltä tuntui olla onnellinen. Tuntui aina niin kevyeltä.
Nyt en pysty olemaan pihalla yli iltakahdeksaan koska siitä alkaa ahdistus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Elkää vihatko.